Päivitetty 19.01.2009, klo 10:05 LZ
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
- Yhdistyksen nimi on Suomi-Puola Yhdistysten Liitto ry, Finland-Polen Föreningarnas Förbund rf.
- Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
- Liiton toiminnan tarkoituksena on Suomen ja Puolan välisten ystävällisten suhteiden lujittaminen, Suomi-tietouden levittäminen Puolaan sekä Puolan historian, yhteiskunnan, talouden ja sivistyselämän tuntemuksen lisääminen ja syventäminen sekä ystävyysseurojen perustamisen edistäminen Suomessa.
- Liitto ei pyri vaikuttamaan valtiollisiin asioihin.
- Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto toiminta-alueena koko maa edistää yhteyksien ylläpitoa Suomen ja Puolan kansalaisten välillä, järjestää esitelmä-, näyttely- ja muita kulttuuritilaisuuksia, julkaisee lehteä ja harjoittaa muuta tiedotustoimintaa sekä stipendiaattien, harjoittelijoiden, eri alojen asiantuntijoiden ja taiteilijoiden vaihtoa.
- Liitto voi myös järjestää omakustannushinnalla jäsenyhdistystensä kanssa yhteistoiminnassa tilausmatkatoimintaa Puolaan.
- Toimintansa rahoittamiseksi Liitto on oikeutettu omistamaan kiinteistöjä ja arvopapereita. toimeenpanemaan arpajaisia ja rahankeräyksiä, vastaanottamaan testamentteja, lahjoituksia sekä harjoittamaan kustannustoimintaa.
- Liiton jäsenet ovat jäsenyhdistyksiä tai tukijäseniä. Jäsenyhdistys on sellainen paikallinen rekisteröity Suomi-Puola yhdistys, joka toimii Liiton tarkoitusten toteuttamiseksi ja jonka Liiton hallitus on jäseneksi hyväksynyt.
- Tukijäsen on rekisteröity yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö taikka yksityinen henkilö, joka haluaa taloudellisesti tukea Liiton toimintaa ja jonka Liiton hallitus on tukijäseneksi hyväksynyt.
- Liiton sääntömääräisellä liittokokouksella on oikeus kutsua Liiton hallituksen ehdotuksesta kunniajäseneksi Liiton päämäärien hyväksi erityisen ansiokkaasti toiminut henkilö, jolle liittokokous voi myöntää myös kunniapuheenjohtajan arvon.
- Liiton jäsenmaksun jäsenyhdistyksille määrää kullekin kalenterivuodelle Liiton kevätliittokokous edellisenä kalenterivuonna.
- Jäsenmaksun määräämisen perusteena käytetään jäsenyhdistyksen jäsenmäärää. Tukijäsenen jäsenmaksun määrää vuosittain Liiton hallitus. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua.
- Jos Liiton jäsen on jättänyt hoitamatta ne velvollisuudet, joihin jäsen on Liittoon liittymällä sitoutunut taikka jos jäsen on toiminut vastoin Liiton tarkoitusta, Liiton hallituksella on oikeus erottaa jäsen. Erottamispäätöksen voi erotettu jäsen saattaa Liiton kokouksen käsiteltäväksi jättämällä siitä kirjallisen ilmoituksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa Liiton hallitukselle erottamispäätöksestä tiedon saatuaan. Jos kokous saatuaan hallituksen lausunnon ja kuultuaan erotettua jäsentä sekä harkittuaan muut tarpeellisiksi katsomansa selvitykset hyväksyy kahdella kolmasosalla (2/3) annetuista äänistä erottamispäätöksen, se tulee heti voimaan.
- Liiton sääntömääräiset kokoukset ovat joka kevät ja syksy pidettävät liittokokoukset.
- Kevätliittokokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syysliittokokous loka-joulukuussa Kokousten ajan ja paikan määrää Liiton hallitus.
- Sääntömääräisten liittokokousten lisäksi Liitto voi pitää ylimääräisiä kokouksia. Ylimääräinen kokous on pidettävä, jos vähintään kolmannes (1/3) Liiton hallituksen jäsenistä tai vähintään 1/10 Liiton jäsenistä sitä kirjallisesti liiton hallitukselle ilmoittamaansa asiaa varten vaatii.
- Kutsu Liiton kokouksiin on lähetettävä jäsenille vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta sähköpostitse kuittauspyynnöllä tai kirjatussa kirjeessä.
- Liiton ylimääräinen kokous, joka kutsutaan koolle sääntöjen 8 §:n 3 momentin perusteella, on kutsuttava koolle kuukauden kuluessa kirjallisen ilmoituksen saapumisesta Liiton hallitukselle.
- Liiton kokouksiin on jokaisella jäsenyhdistyksellä oikeus lähettää yksi (1) edustaja kutakin alkavaa viittäkymmentä (50) jäsentään kohti, kuitenkin enintään kymmenen (10) edustajaa. Jäsenyhdistyksen jäsenten määränä pidetään yhdistyksen viimeksi maksaman jäsenmaksun perusteena ollutta jäsenmäärää.
- Kokousedustajalla tulee olla valtakirja, joka tarkastetaan Liiton hallituksen toimesta ennen kokouksen alkua kokouspaikalla.
- Äänioikeutta Liiton kokouksissa käyttävät ainoastaan yhdistysten valtuuttamat edustajat. Kullakin edustajalla on yksi (1) ääni. Äänioikeuden käyttämisen edellytyksenä sääntömääräisessä kevätkokouksessa on edellisen vuoden jäsenmaksun maksaminen ja sääntömääräisessä syyskokouksessa kokousvuoden jäsenmaksun maksaminen.
- Liiton tukijäsenet, kunniajäsenet, hallituksen jäsenen sekä Liiton palveluksessa olevat toimihenkilöt voivat olla läsnä kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa. Heillä ei kuitenkaan ole äänioikeutta.
- Liiton hallituksen kertomus Liiton toiminnasta edellisenä kalenterivuonna.
- Liiton hallituksen hyväksymät Liiton tilinpäätös, tuloslaskelma ja tase edelliseltä kalenterivuodelta.
- Liiton tilintarkastajien kertomus Liiton taloudenhoidosta edelliseltä kalenterivuodelta.
- Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille edellisen kalenterivuoden tileistä.
- Jäsenmaksun määrääminen seuraavalle kalenterivuodelle.
- Jäsenten kirjallisesti hallitukselle edellisen helmikuun loppuun mennessä käsiteltäviksi ilmoittamat asiat.
- Muut asiat, jotka kokous kolmen neljäsosan ¾ äänten enemmistöllä päättää ottaa kokouksen käsiteltäviksi.
- Liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.
- Liiton hallituksen puheenjohtajan vaali kahdeksi (2) seuraavaksi kalenterivuodeksi joka toinen vuosi.
- Liiton hallituksen jäsenten vaali kahdeksi (2) seuraavaksi kalenterivuodeksi erovuoroisten tilalle.
- Kahden (2) tilintarkastajan ja kahden (2) varatilintarkastajan vaali seuraavaksi kalenterivuodeksi.
- Jäsenten kirjallisesti hallitukselle edellisen syyskuun loppuun mennessä käsiteltäviksi ilmoittamat asiat.
- Muut asiat, jotka kokous kolmen neljäsosan ¾ ääntenenemmistöllä päättää ottaa käsiteltävikseen.
- Liiton hallituksen tehtävänä on Liiton toiminnan johtaminen ja valvominen sääntöjen ja Liiton kokousten antamien ohjeiden mukaisesti.
- Liiton hallitukseen kuuluvat kahdeksi (2) kalenterivuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja, jota kutsutaan myös Liiton puheenjohtajaksi sekä kahdeksi (2) kalenterivuodeksi valitut kaksitoista (12) hallituksen jäsentä.
- Hallituksen jäsenten tulee kuulua johonkin Liiton jäsenyhdistykseen. Hallituksen jäsenistä on kunakin vuonna puolet (1/2) erovuorossa. Ensimmäisen kerran valittujen jäsenten erovuoroisuus määrätään arvalla.
- Hallitus valitsee keskuudestaan 1. ja 2. varapuheenjohtajan kalenterivuodeksi kerrallaan.
- Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt jompikumpi varapuheenjohtajista. Kokouksen koolle kutsumisen tavan määrää hallitus.
- Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista sekä vähintään viisi (5) muuta jäsentä on kokouksessa läsnä.
- Hallitus voi valita keskuudestaan tarpeellisiksi katsomansa valiokunnat. Hallitus voi perustaa erityisiä tehtäviä varten määräaikaisia työryhmiä. Työryhmiin voidaan kutsua myös hallituksen ulkopuolisia Liiton jäsenyhdistyksen jäseniä.
- Liiton hallitus valitsee liitolle toimihenkilöt ja sopii heidän palkka- ja työehdoistaan.
- Liitolla voi olla pääsihteeri ja tarpeellinen määrä muuta sihteeristöä sekä taloudenhoitaja.
- Liiton nimen kirjoittavat Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat aina kaksi (2) yhdessä tahi hallituksen oikeuttama Liiton toimihenkilö yhdessä Liiton puheenjohtajan tai jommankumman varapuheenjohtajan kanssa.
- Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.
- Liiton sääntöjä voidaan muuttaa Liiton sääntömääräisen kokouksen päätöksellä, joka on tehty kolmen neljäsosan ¾ ääntenenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä.
- Sääntöjen muutosehdotus on Liiton hallituksen valmisteltava ja muutosehdotus on toimitettava jäsenille kokouskutsun mukana.
- Päätöstä Liiton purkamisesta on kolmen neljäsosan ¾ ääntenenemmistöllä kannatettava Liiton kahdessa perättäisessä, vähintään kolmen (3) viikon välein pidettävässä kokouksessa annetuista äänistä. Toisen kokouksesta on oltava sääntömääräinen liittokokous.
- Liiton purkautuessa on sen varat käytettävä Suomen ja Puolan välisiä suhteita edistävään tarkoitukseen.
[ Sivun alkuun ]